EU on ihmistä varten. Kuluttajansuojaan liittyvät asiat ja palkansaajien oikeudet voisivat olla enemmän esillä.


Euroopan parlamentin vaalien jälkeen määritellään EU:lle uudet tavoitteet seuraavaksi viisivuotis-ohjelmakaudeksi. Niiden pohjana on Eurooppa-neuvoston kesäkuussa määrittelemät painopisteet, joihin myös uuden komission työohjelma tulee perustumaan. Yksi strateginen prioriteetti tullee olemaan Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen.

Työntekijöiden aseman turvaamisen täytyy näkyä uuden parlamentin ja komission toimissa. Myös sisämarkkinapolitiikan yhtenä selkeänä tavoitteena pitää olla uudet työpaikat, jossa palkka riittää elämiseen, työolot ovat hyvät ja työturvallisuus- ja terveys taattu. Kun työntekijät liikkuvat, on yhä suurempi tarve työehtojen miniminormeille.


Digitalisaatiolla on iso osa modernin liiketoiminnan ja teollisuuden arvoketjuissa. Digitaaliset alustat ovat muuttaneet tapaa, jolla työtä tehdään, johdetaan ja välitetään. Jotta Eurooppa ei jää jälkeen teollisuuden ja palvelujen tuottavuudessa, on digitalisaation haltuunottamiseen ja sen hyödyntämiseen osana EU:n teollisuuspolitiikkaa panostettava myös jatkossa. Osana EU:n digitalouden kehittämistoimia on huomioitava entistä vahvemmin sosiaalinen ulottuvuus. Esimerkiksi kaikki alustataloudessa luotu uusi työ ei ole täyttänyt työehtoja. Yhtä lailla on tärkeätä, että uudesta liiketoiminnasta maksetaan myös verot niihin maihin, joissa yrityksillä on toimintaa ja jossa tulos syntyy. Muutoin verotaakka jää toisten hoidettavaksi ja vapaamatkustaminen lisääntyy. Tämäkin asia on uuden parlamentin pöydällä.


Muuttuvissa työpaikoissa on tuettava työntekijöiden jatkuvaa oppimista. Suomessa on edelleen lähes miljoonalla ihmisellä puutteelliset digitaidot ja uhkana on kyseisen joukon entistä voimakkaampi syrjäytyminen digitalisaation edetessä. Digitaalisiin palveluihin perustuvaan teollisuuden nousuun voidaan päästä Euroopassa ja Suomessa vain, kun teollisuuden työntekijöillä on riittävät digitaaliset perustaidot. Tämä edellyttää toimia, joilla myös yritykset saadaan osallistumaan sekä työntekijöidensä digitaitojen ylläpitämiseen että laajemminkin
teknologiaperustansa ajantasaistamiseen.


Suomen työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa juuri julkaistussa Näkökulmia EU:n strategisiin painopisteisiin vuonna 2019 – uusi kestävän kasvun malli- raportissaan muun muassa, että seuraavalla komission ohjelmakaudella pitäisi saattaa voimaan tehokas sisämarkkinasäännöstö. Esimerkkinä mainitaan, että yrityksille olisi tarjottava riittävästi tietoa rajat ylittävästä liiketoimintaa koskevasta säännöstöstä. Tämä kuulostaa hyvälle. Sitä vastoin mietin, mitähän ministeriön paremman säännöstön voimaansaattamisen ja täytäntöönpanon pitkän aikavälin toimintasuunnitelma pitää konkreettisesti sisällään. Parempi sääntely kun ei ole työntekijän tai kuluttajansuojan purkaminen.

Euroopan komissio on pyrkinyt kehittämään unionin lainsäädäntötyötä niin sanotulla paremman sääntelyn ohjelmalla. Lainsäädännön
avointa ja huolellista valmistelua kannatan minäkin, mutta ainakin toistaiseksi paremman sääntelyn ohjelma on keskittynyt liikaa vain purkamaan sääntelyä. Ihmisten ja ympäristön suojelu yhteisin eurooppalaisin säännöin ja riittävin kansallisin joustomahdollisuuksin on jäänyt sivuosaan. Olemassa olevan sääntelyn arvioinnissa puutteellisen sääntelyn aiheuttamien riskien ja kustannusten arviointi on vähintään yhtä tärkeää kuin tarpeettoman sääntelyn tunnistaminen. EU:n lainsäädäntötyön kehittämisessä säännöksiä on arvioitava
tasapainoisesti ja huomioidaan aina myös säännösten talous-, työllisyys-, tulonjako-, hyvinvointi- ja ympäristövaikutukset.


Kun työntekijät työskentelevät toisessa EU-maassa on tärkeätä, että työehtojen minimisuoja toimii. Edelleenkin EU:ssa toimii yrityksiä, jotka kohtelevat työntekijöitään vain tavaroina ja jotka hakevat kilpailukykyä työehdot alittavilla palkoilla. Junckerin kaudella saatiin onneksi muutettua suuntaa hieman parempaan, kun EU-maasta toiseen lähetettyjen työntekijöiden oikeutta yhdenvertaisiin työehtoihin vahvistettiin vuonna 2018 uudistetulla lähetettyjen työntekijöiden direktiivillä. Kun EU:n parlamentti vuosi sitten äänesti asiassa perussuomalaisten ryhmän suuri enemmistö - joukossa myös Jussi Halla-aho - äänesti halpatyövoiman sallimisen puolesta. Tuolloin parlamentin enemmistö kuitenkin hyväksyi työehtojen minimisuojan.


Tulevalla viiden vuoden kaudella on tärkeää huolehtia siitä, että yhtäläiset oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Muutoin edessä on aito halpatyövoimaongelma, joka heikentää kansalaistenluottamusta Unioniin ja synnyttää uutta vastakkainasettelua.

EU-maiden välillä liikkuvien työntekijöiden oikeuksien valvonnassa tärkeä uusi toimija on Euroopan työviranomainen (ELA). Se auttaa työntekijöitä ja työnantajia saamaan tietoa oikeuksistaan ja velvoitteistaan, tukee jäsenmaita työvoiman liikkuvuuteen liittyvän EU-oikeuden toimeenpanossa sekä toimii välittäjänä jäsenmaiden välisissä erimielisyyksissä. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7. 2019.
Silloin olemme tärkeässä roolissa sen varmistamisessa, että ELA:n toiminnan sujuva käynnistäminen saa jäsenmaiden tuen.


Myös EU:n kasvu- ja kilpailukykypolitiikassamukaan lukien sisämarkkinatoimet on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän

hyvälaatuisten työpaikkojen syntyyn. Vai näin EU:lle voidaan saada jatkossa kansalaisten tuki.